Dim sumeja, auringonpaistetta ja kihlasormuksia

Leave a Comment
Washingtonista paluun jälkeinen viikonloppu hujahti, jos vain suinkin mahdollista, vielä ekoja päiviäkin nopeammin. Lauantaina takaisin NYCiin palattuani käänsin nenän kohti Bronxia ja siellä asuvaa ystävääni, jonka luona majailin viikonlopun ajan. Jälleen kerran tuli huomattua, miten uskomattoman monipuolinen ja värikäs kaupunki New York oikein onkaan - metroasemalta ulos astuessa tuli nimittäin aivan sellainen olo, kuin olis hypännyt täysin toiseen maailmaan. Ympärillä pulppuileva puheensorina oli vaihtunut englannista espanjaksi, grocery storet olivat muuttuneet supermercadoiksi ja vastaan kävelevistä ihmisten ulkonäöstä pystyi helposti tunnistamaan latinojuuret. Muistelisin lukeneeni jostain, että yli puolet Bronxissa asuvista ihmisistä ovat latinalaisamerikkalaista alkuperää ja sitä ei ollut kyllä vaikea huomata! :) 

Olo oli kieltämättä hieman tällainen muutaman tunnin yöunien ja aikaisen aamuherätyksen jälkeen New Yorkiin saavuttuani.... :D
Times Squaren metrotunnelissa ihmisiä viihdytti iloinen musikanttiveikko! :)
Chinatownissa harhailua ja jatkuvia flashbackeja vuoden takaiseen Hong Kong-elämään, kaupungin katuja pitkin vaeltelua, American Museum of Natural Historyn loputtomiin aarteisiin tutustumista, upeita auringonlaskuja, Upper East Siden hillittömän hintaisten asuntojen ihmettelyä, Central Parkin sunnuntaisen vilinän seuraamista, herkullista vietnamilaista ruokaa sekä Sinkkuelämästä tutuksi tulleiden Carrien portaiden etsiskelyä: siinäpä viikonlopun ohjelma lyhykäisyydessään. Pariin päivään saa todella mahdutettua paljon kaikenlaista vaikka sitten hieman yöunien kustannuksellakin - mutta hei, kuka sitä nyt New Yorkiin asti lähtisi muka nukkumaan? ;)
Mun on vaikeaa kuvailla sanoin, millaisen muistoryöpyn Chinatownin katujen vilinä ja tunnelma oikein aiheuttivat...

We meet again, my dear durian!
Pienet, kiinaa kiihkeästi pulputtavat mummot kuuluivat toki asiaan - samoin kuin se, ettei kukaan vastaantulijoista juurikaan vaivautunut väistämään, saati sitten pyytelemään anteeksi pieniä tönäisyjä. ;)
Söin ekaa kertaa dim sumeja ja ylipäänsä kiinalaista ruokaa viime toukokuun jälkeen ja kyllä muuten maistui taas pitkän tauon jälkeen!
Jälkkärinä bubble tea - toimi!

Sinivalas luonnollisessa koossaan - no, olihan se VALTAVA.

Ei varmaan tarvitse edes sanoa, mitä mieltä oon tästä pikkutoukasta...
Toki käytiin moikkaamassa myös sitä kuuluisaa T-Rexiä! 

Etelä- ja Väli-Amerikan kulttuureista sekä heimoista kertovat näyttelyt nousivat ehdottomasti suosikkilistan kärkeen! Museoon olis jäänyt vielä tutkailtavaa ja kierreltävää vaikka millä mitalla, eli eiköhän täällä tulla piipahtamaan vielä uudestaankin seuraavan reissun yhteydessä... :) Museokäyntiä varten kannattaa siis varata riittävästi aikaa (meillä hujahti paikkaa kierrellessä reilut kolmisen tuntia ja yksi kerros jäi vielä kokonaan kiertämättä nälän alkaessa painaa päälle) ja jos mahdollista, jakaa tutustuminen vaikka kahdelle eri päivälle.
Aurinkoinen sunnuntai oli houkutellut paljon porukkaa nautiskelemaan keväisestä ilmasta piknikin, leijan lennättämisen tai erilaisten pelien merkeissä.
Miehestä ei ole vielä tietoakaan, mutta ainahan sitä voi käydä valitsemassa Tiffanyn säihkyvistä valikoimista itselleen kihlasormuksen valmiiksi, eikö totta? ;)

Yritin käydä kurkkimassa, josko Herra Oikeaa olisi näkynyt Sinkkuelämästä tutuilla Carrien portailla, mutta Mr. Big loisti ainakin tällä kertaa poissaolollaan. Portaat löytyivät West Villagesta, vaikka sarjassa asunnon annetaankin ymmärtää sijaitsevan Upper East Sidella - mistä mekin niitä aluksi yritimme metsästää... :D
Sunnuntai-illan auringonlasku Jerseyn Cityn siluetin taa!
Viikonloppu oli tosiaan kaikin puolin äärettömän mukava ja tuntui mahtavalta saada nauttia Zaidan harvinaislaatuisesta seurasta taas pitkästä aikaa. Mä oon sanonut monta kertaa viime kevään vaihdon jälkeen, etten arvannutkaan, miten kalliiksi muutama kuukausi Aasiassa loppujen lopuksi tulisikaan - sitähän kun sattuu tutustumaan uusiin ihmisiin, jotka asuvat eri puolilla maailmaa ja tapaamisten järjestämiseksi on sitten pakko reissata vähän sinne sun tänne. Miten harmillista... ;) Seuraavat treffit sovittiinkin tilanteesta riippuen joko Suomeen, New Yorkiin tai Zaidan tulevaisuudenhaaveissa siintävään Los Angelesiin.

Reissun viimeisten päivien kuulumiset taidan jakaa vielä erilliseen postaukseen, ettei tää julkaisu venähdä aivan kilometrien mittaiseksi. Palataan New Yorkin vilinään vielä ainakin kertaalleen myöhemmin, toivon mukaan ette oo siis ehtineet vielä totaalisesti kyllästymään reissupostauksiin ;)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti