Viisi päivää, 1300 kilometriä, paljon henkeäsalpaavan kauniita maisemia, laatuaikaa äidin kanssa, pari jäätelöä ja iloisia ihmisiä - torstai-iltana takaisin Ahvenanmaalle palasi onnellinen ja reissun jäljiltä rentoutunut tyttö.
Muutaman päivän varoitusajalla toteutettu spontaani irtiotto arjen pyörteistä ja ennalta suunnittelematon eteneminen nenän kulloinkin osoittamaan suuntaan toi ihanaa vastapainoa aikataulutetulle elämälle. Tällaisia matkoja pitäis tehdä ehdottomasti useamminkin!
Five days, 1300 kilometres, lots of breathtakingly stunning views, quality time with my mom, some ice cream and cheerful people - this girl was totally happy and relaxed after coming back to Åland on Thursday evening! Spontaneous trip and the lack of beforehand-made plans gave perfect counterbalance to usual, scheduled life. I should definitely do this more often!
Kuten mainitsin jo ennen lähtöä, ei meillä ollut etukäteen varsinaista suunnitelmaa tulevan reissun sisällöstä. Laivan laskiessa ankkurinsa Grisslehamnin satamaan vuorossa olikin siis pieni tuumailutauko, jonka tuloksena auton keula suuntautui loppujen lopuksi kohti Uppsalaa ja sen myötä luodetta. Uppsalassa poikkeaminen tapahtui oikeastaan loppujen lopuksi hetken mielijohteesta, mutta lyhyt pysähdys osoittautui ehdottoman kannattavaksi - kaupunki vaikutti nimittäin mielettömän kauniilta ja etenkin Pohjoismaiden suurimman kirkon tittelillä varustettu Uppsalan tuomiokirkko oli pysäyttävän upea! Pienenä knoppitietona muuten mainittakoon myös se, että kaupungin uimaseura
Upsala Simsällskap on maailman vanhin uimaseura ja että Pekka Töpöhännän tapahtumat sijoittuvat suurimmilta osin kyseiseen kaupunkiin... ;)
As I already mentioned, we didn't have any specific plans concerning our little road trip, which meant that after anchoring to the harbour we parked the car and had a small thinking pause. In the end the decided to head towards northwest and chose our first stop to be beautiful Uppsala. The city turned out to be surprisingly nice and especially the cathedral (which is, by the way, the biggest in Nordic countries) was absolutely stunning! Some small trivia: the swimming team of Uppsala is the oldest one in the whole world and the scenes of Swedish Pelle Svanslös are located mostly to Uppsala. ;)
 |
| Uppsala was such a lovely place! |
Mun olis tehnyt mieli jäädä perehtymään kaupungin tarjontaan hieman pidemmäksikin aikaa, mutta matkan ollessa vasta alkutekijöissään ei liiemmin auttanut jäädä lepäilemään laakereilleen. Ekan yön majapaikka löytyi loppujen lopuksi Borlängestä ostarin yläkerrassa sijaitsevasta itsepalveluhotelli Kupolenista.
I'd have loved to stay there longer and get to know to the city a bit better, but as the trip was just about to begin we had to move on. We ended up staying night in a self-service hotel in Borlänge.
Maanantaiaamun koittaessa matka jatkui kohti pohjoista ja Falunissa sijaitsevaa ruotsalaisen kuvataiteilija Carl Larssonin kotikoloa. Itse en olis varmaan edes tiennyt kyseisen paikan olemassaolosta, mutta tyttärensä sivistyksestä huolta pitävä mamma ehdotti piipahdusta paikan päällä ja hyvä niin - useampi taiteilijan tuotos kun paljastui loppujen lopuksi tutuksi ja alue oli ympäristönäänkin uskomattoman idyllinen!
 |
| I just love the colors of these wooden houses - and they were everywhere! |
 |
| We drove by this restaurant and decided to check out, if it's open - it was and it was totally worth stopping! Don't let the appearance bluff... ;) |
. |
| This garden was full of everything cute! :D |
Falunista ajelimme tutustumaan pikaisesti työkaverini suosittelemaan, kuvankauniiksi paljastuneeseen Rättvikiin ja, Taalainmaalla kun kerran oltiin, tsekkaamaan luonnollisesti myös iloisenpunaiset Taalainmaan hevoset eli Dalahästit! ;) Maailman suurimpaan (13m) Dalahästiin ehdimme törmätä jo ekana reissupäivänä Avestan läpi kulkiessamme, mutta matkan varrelle sattui onneksi myös Moran lähistöllä sijaitseva Nusnäs. Söpöllä nimellä varustetusta pikkukylästä löytyi vanhin olemassaoleva sekä ehdottoman aito ja alkuperäinen Dalahästejä valmistava
Grannas - hevosten historia ulottuu aina 1600-luvulle asti ja alun perin ne ovat olleet lähinnä lasten leluina toimivia puuteollisuuden sivutuotteita. Grannasissa vierailijoilla oli mahdollisuus päästä kurkkaamaan myös backstagen puolelle ja nähdä puuheppojen valmistusprosessi aina puun veistämisvaiheesta maalaamiseen ja viimeistelyyn saakka! Harvasta paikasta on myöskään mahdollista löytää yhtä montaa puuhevosta saman katon alta - vai mitäs sanotte? :D
On Monday morning we continued our way to north and Falun, where we visited the home of Swedish painter Carl Larsson. I wouldn't have even known about the existence of the place, but mom decided clearly to take care of her daughter's common knowledge and took me there - which was actually just good because the surroundings were really beautiful and I found out to be familiar with some of Larsson's artworks, as well! We visited also picturesque Rättvik and checked out the symbolical Dala Horses as we happened to be in the original manufactural area for them. We had already seen the biggest Dala Horse in the world (which is 13m tall) the previous day, but this time we dropped by in Nusnäs and had a chance to explore the manufacturing process of these cute, wooden horses from the very beginning! There are not that many places either where you have a chance to see that many wooden ponies - or what do you say? :D
 |
| The biggest Dala horse in the world! |
 |
| On our way to Rättvik... |
 |
| ...and there it is! |
 |
| This 600m long wharf had a small wannabe-island in the end! |
 |
| This is where the horses get their main colour... |
 |
| ...and this is how they look like when they're ready! :) |
Väriskaalan päästä päähän ulottuvien ponien pyöriessä yhä silmissä matka jatkui maanantai-illaksi lähestulkoon Norjan rajalla sijaitsevaan Torsbyhyn, minne majoituimme pariksi yöksi äidin opiskeluaikaisen ystävän luo. Loppumatkan tarinoinnit taidan kuitenkin jättää toiseen kertaan, sillä muuten tiedossa on jälleen kerran kilometrien mittainen jaarittelu - palatkaamme siis asiaan piakkoin! ;)
After seeing so many wooden ponies in all the possible colors we continued our way to Torsby, which is relatively close to the border line to Norway and where the friend of my mom offered us a nice place to stay for two nights. Nevertheless, I'll tell about the rest of the trip another time - otherwise this post is going to last forever, haha :D
